Vammaisille lapsille mahdollisuus koulunkäyntiin

OM Suomi on tehnyt kehitysyhteistyötä erilaisissa hankkeissa Afganistanissa neljännesvuosisadan ajan. Näkövammaisten parissa työ aloitettiin vuonna 1993 ja kuulovammaisten parissa viisi vuotta myöhemmin vuonna 1998.

Viime vuosien Afganistanin hankkeissa pääpaino on ollut inklusiivisen opetuksen kehittämisessä. Tavoitteena on ollut, että kuulo- ja näkövammaiset lapset voisivat opiskella valtion kouluissa. Tavoitteen saavuttaminen on vaatinut muutoksia koulujen toimintatapoihin sekä opettajien ja kouluhenkilökunnan koulutukseen.

Viimeisin hanke alkoi vuonna 2015 ja päättyi vuoden 2017 loppuunKabulin lähettyvillä toteutuneessa hankkeessa muutettiin kymmenen koulua inklusiivisiksi mallikouluiksi. Tarkoituksena on, että kehitettyjen mallien mukaisesti voidaan tulevaisuudessa muuttaa uusia kouluja inklusiivisiksi näissä kouluissa saatujen kokemuksien avulla. 

Koulunkäyntimahdollisuudet Afganistanissa 

Lasten mahdollisuudet koulunkäyntiin Afganistanissa ovat rajalliset. Joidenkin arvioiden mukaan vain puolet lapsista pääsee kouluun ja heistäkin vain osa käy koulun loppuun. Vammaisten parissa tilanne on vielä huonompi. Inklusiivinen koulutusmalli pyrkii parantamaan tilannetta ja tuomaan vammaisille lapsille mahdollisuuden koulunkäyntiin.  

Inklusiivisen opetuksen käyttöönotto vaati valmistelua. Koulualueen viranomaisia, vanhempia ja koululaisia tiedotettiin toiminnasta, jotta he hyväksyisivät sen. Opettajia ja henkilökuntaa koulutettiin ja ohjattiin, jotta muutos saatiin vietyä käytännön tasolle.  Kouluihin perustettiin komiteat valvomaan koulun toimintaa. Komiteoiden jäseniin kuuluu alueellisia päättäjiä, opettajia, vanhempia ja joskus jopa lapsia.

Inklusiivinen koulutushanke voi hyödyttää muitakin kuin vammaisia lapsia. ”Yhtenä mielenkiintoisena piirteenä on, että hankkeen mukana opettajille annettava koulutus saa heidät parantamaan koko koulun opetusmetodeja ja viemään uusia ideoita kaikkien koululaisten hyödyksi”, kertoo OM:n kehitysyhteistyökoordinaattori Tarmo Kerkkänen. 

Viittomakielen opettelua ja muita toimenpiteitä 

Jotta koulunkäynti olisi mahdollista, näkö- ja kuulovammaiset lapset tarvitsevat harjoitusta perusasioiden kanssa. Näihin voi liittyä esimerkiksi viittomakielen tai sokeainkirjoituksen opettelua ja liikkumisharjoittelua. 

Opetusta varten tarvitaan opetusmateriaalia ja välineistöä. Hankkeen puitteissa tuotettiin esimerkiksi äänitettyä opetusmateriaalia ja koulukirjoja pistekirjoituksella. Osana hanketta koulutettiin viittomakielen tulkkeja. 

Hankkeessa on huomioitu myös lapset, jotka eivät ole vammansa takia päässeet kouluun ajallaan. ”Heille on nopeutetun koulutuksen ohjelma, jolla he saavat omaa ikäluokkaansa kiinni suorittamalla kouluvuoden nopeutetulla aikataululla”, Tarmo kertoo. 

Inklusiivisten hankkeiden onnistuminen vaatii yhteistyötä. Opetusviranomaisten tuki työlle on avainasemassa. Yhteistyö viranomaisten ja eri kehitysyhteistyöjärjestöjen välillä on tarpeen, jotta esimerkiksi viittomakieltä voidaan kehittää ja sen osaamista edistää.

Yhteistyökumppani jatkaa työtä 

Viimeisimmällä hakukierroksella Ulkoministeriö ei enää myöntänyt Operaatio Mobilisaatiolle tukea inklusiivisille koulutushankkeille, ja näin ollen hankkeille ei saatu jatkoa. OM on päättänyt, että tukea uusia hankkeita varten ei haeta kevään 2018 hakukierroksella. 

Paikallinen pitkäaikainen yhteistyökumppani jatkaa työtä. ”Turvallisuus ja työn jatkuvuus on aina keskeinen kysymys, kun puhutaan kehitysyhteistyöhankkeesta Afganistanissa”, Tarmo toteaa. Toistaiseksi kumppani on voinut jatkaa hankkeen eteenpäin viemistä ilman merkittäviä ongelmia. Toki turvallisuuteen joudutaan panostamaan koko ajan käytännön toimenpiteillä ja tilannetta seuraamalla.

Viime aikoina huonontunut turvallisuustilanne kuitenkin vaikuttaa rahoitukseen. Rahoituksen saaminen on tällä hetkellä vaikeaa. ”Toivottavasti kumppanimme kuitenkin pystyy jatkamaan työtä niin taloudellisesti kuin turvallisuuteen liittyvistä huolista huolimatta”, Tarmo toteaa. ”Heidän pitkäaikainen kokemuksensa työstä hankkeissa voi kantaa hedelmää. Hankkeet ovat saaneet aikaan merkittävää muutosta alueilla, joilla niitä on tehty.


Inklusiivinen opetus:
Inklusiivisessa kasvatuksessa korostetaan kaikkien vammaisten henkilöiden oikeutta kuulua tavallisiin yhteisöihin sen sijaanettä heidät sijoitettaisiin omiin erillisiin järjestelmiinsä, kuten erityisluokkiinInklusiivisessa hankkeessa edistetään sitä, että vammaiset lapset voivat saada opetusta tavallisissa koululuokissa.



Hankkeessa 2015–2017 saatu aikaan: 

  • 10 inklusiiviseksi muutettua mallikoulua
  • Koulutusta 230 opettajalle 
  • Viittomakielentulkkauksen koulutusta yli 20 hengelle
  • Lähes 100 vammaista oppilasta inklusiivisiin kouluihin 
  • Tiedotusta ja valistusta päättäjillevanhemmille ja koululaisille 
  • 10 koulukomitean perustaminen 
  • Koulutusmateriaalia näkö- ja kuulovammaisille oppilaille 
  • Esikoulutusta inklusiiviseen kouluun meneville vammaisille lapsille 
  • Nopeutettua opetusta

Hankkeen kokonaisbudjetti oli 514 767 euroa, josta valtiolta saatavaa hanketukea oli 476 160 euroa. 

 

More stories from Afghanistan

Asenteet hankealueilla ovat muuttuneet

Afganistanissa on tehty erilaisia kehitysyhteistyöhankkeita erityisesti kuurojen ja sokeiden lasten koulutusmahdollisuuksien kehittämiseksi jo vuodesta 1993 lähtien. Hankkeet voivat vaikuttaa asenteiden muuttumiseen ja mahdollistaa esimerkiksi kuulovammaisten lasten koulunkäynnin.

Read more