Oman paikan löytämisestä: Agnesin tarina

Karoliina Gröhn

Kaikki rakastavat Agnesia. Hän on iloinen ja kupliva persoona, ja hän tulkkaa kuin kone. On selvää, että hän on todella hyvä tulkki, tuntee työnsä läpeensä hyvin ja pystyy tekemään töitä paineen alla. Mutta mikä on hänen tarinansa?

Kuusitoista vuotta sitten Throne Roomissa (TS:n iltatilaisuus) istui nuori leiriläinen omissa mietteissään. Tytön mieli oli maassa ja hänestä tuntui, ettei hän ollut hyvä oikein missään – kaikilla kavereilla sen sijaan tuntui olevan jokaisella oma selkeä mielenkiinnonkohteensa. Hänen mielessään pyöri kysymyksiä: Miksi olen täällä? Missä olen hyvä?

Tuo nuori tyttö oli Agnes. Hetkeä myöhemmin hän näki lavalla jotain, mikä vaikutti suoraan hänen elämäänsä.

”Olin täällä Throne Roomissa”, Agnes selittää. ”Muistan hyvin, kuinka silloin tulkkina toiminut Chris tuli lavalle ja aloitti tulkkauksen. Heti, kun hän aloitti, jotain liikahti sisälläni ja ajattelin, että 'vau, tuota haluan tehdä'. Siinä hetkessä kiinnostuin tulkkauksesta ja siitä, miten kaksi ihmistä kertoo saman viestin kahdella eri kielellä.”

Agnes nautti lavalla tapahtuvan tulkkauksen kuuntelemisesta ja katselemisesta ja jotain muuttui hänessä. ”Olen siitä saakka halunnut toimia tulkkina.”

Lukion jälkeen Agnes lähti raamattukouluun Englantiin, missä hän oppi puhumaan englantia entistä sujuvammin. Englannissa hän myös tutustui Jumalaan aivan uudella tavalla.

”Opin tuntemaan Jumalan Isänä, joka rakastaa minua riippumatta siitä, mitä teen tai en tee. Hän on ylpeä minusta eikä ole pettynyt minuun”, Agnes sanoo ja kertoo, että raamattukoulun aikana myös englannin kielestä tuli hänelle ”sydämen kieli”. ”Luen vieläkin Raamattua englanniksi ja usein myös rukoilen englanniksi.”

Valmistuttuaan yliopistosta farmaseutiksi joitakin vuosia myöhemmin Agnes muutti Müncheniin ja huomasi pian, että hänen uudessa seurakunnassaan tulkattiin jumalanpalvelukset saksasta englanniksi. ”Otin yhteyttä työstä vastaavaan henkilöön ja kysyin, saisinko kokeilla tulkkausta”, Agnes kertoo. ”Tulkkaus oli simultaanitulkkausta ja huomasin pian aloitettuani, että tulkkaaminen sujui minulta hyvin enkä kokenut sitä ollenkaan vaikeaksi. Jumala oli antanut minulle tulkkauksen taidon. Nautin siitä kovasti.”

Agnes alkoi tulkata seurakunnan tilaisuuksissa säännöllisesti ja otti myöhemmin vastuun koko työstä.

Tämä on Agnesin 14. TeenStreet. Hän osallistui kolmesti leiriläisenä ja toimi sen jälkeen vapaaehtoisena lähes kaikissa mahdollisissa tiimeissä.

”TeenStreet oli minulle niin mahtava kokemus nuorena, että tulin takaisin vuosi vuoden jälkeen. Halusin, että muutkin nuoret saisivat kokea saman. Mutta jostain syystä en löytänyt omaa paikkaani palvelutehtävien joukosta. En olisi koskaan voinut kuvitella, että jonain päivänä minusta tulee saksan tulkki. Nyt jälkikäteen ymmärrän, miten Jumala valmisti minua nykyiseen tehtävääni antamalla minun tutustua niin moniin TeenStreetin eri osiin.”

Ajatus TeenStreetillä tulkkaamisesta ei jättänyt Agnesia rauhaan. Nyt hänellä oli jo paljon kokemusta seurakunnan tilaisuuksien tulkkaamisesta.

”En vain ollut varma, pitäisikö minun odottaa, että Jumala avaa oikean oven minulle vai pitäisikö minun mennä, koputtaa itse sille ovelle ja sanoa, että tätä haluan tehdä. Loppujen lopuksi se oli kai sekoitus molempia.”

Viimeisten kolmen vuoden ajan Agnes on toiminut päähallin tulkkina.

Sellainen on tarina Agnesin tiestä tulkiksi. Mutta ei siinä kaikki. Agnes on paljon muutakin kuin tulkki.

”Haluan kokea Jumalan läsnäoloa arjessa”, hän sanoo. ”Toivon samaa myös näille nuorille; että he saisivat kokea Jumalan läsnäoloa, missä ikinä kulkevatkaan ja että usko olisi olennainen osa heidän arkeaan. Toivon, että he saavat TeenStreetillä työkaluja ja oppivat tuntemaan Jumalan paremmin sekä voisivat antaa elämänsä Jumalalle.”

”Jos joku haaveilee tulkkauksesta, hän voi tulla juttelemaan kanssani”, Agnes rohkaisee. ”Jos olet kiinnostunut jostain asiasta, haluan rohkaista sinua tavoittelemaan sitä; kysymään Jumalalta, mitä askeleita pitäisi seuraavaksi ottaa. Jos kyseessä on tulkkaus, tule juttelemaan. Puhutaan yhdessä.”

Nyt kun Agnesilla on vuosien kokemus tulkkauksesta ja omien, Jumalalta saatujen lahjojen käytöstä, mitä hän sanoisi omalle itselleen – sille nuorelle tytölle, joka istui allapäin Throne Roomissa murehtimassa tulevaisuuttaan?

”Jesajan kirjan kohta 43:1 on upea: 'Älä pelkää. Minä olen lunastanut sinut. Minä olen sinut nimeltä kutsunut, sinä olet minun.' Sanoisin itselleni: 'Ei ole kyse siitä, mitä teet, vaan siitä, kuka olet Jumalan lapsena.' Elämässä tällä planeetalla on enimmäkseen kyse siitä, että meillä on suhde Jumalaan, nautimme hänen rakkaudestaan ja kerromme siitä muille.”