TeenStreetin innostamana (osa 2)

Helen Winzell

Nuoret tavoittavat maailmaa

Ruotsalaisen seurakunnan, Ryttargårdskyrkanin, nuorisotyöntekijät ovat kouluttaneet nuoria palvelemaan paikallisia ihmisiä ja seurakuntia ympäri maailman jo kymmenen vuoden ajan. Tämä on tarina siitä, kuinka TeenStreet innosti seurakuntaa kehittämään nuortenohjelmaansa niin, että se varustaa nuoria johtajuuteen ja lähetystyöhön.

Mitä voi tehdä, kun innostunut ryhmä nuoria palaa TeenStreetiltä valmiina palvelemaan Herraa? Ackie Lowry kertoo, kuinka hän yhdessä seurakuntansa muiden johtajien kanssa alkoi lähettämään nuoria lyhytaikaiseen lähetystyöhön eri maihin, jotta nuorten halu palvella omaa yhteisöään ja koko maailmaa voisi kehittyä entisestään.

”Tajusimme TeenStreetiltä palattuamme, että meidän täytyisi kohdata ihmisiä käytännöntasolla omassa kotikaupungissamme”, Ackie sanoo. He kyselivät eri mahdollisuuksista, ja vuonna 2009 OM tarjosi mahdollisuutta viedä ryhmän nuoria Moldovaan. Toinenkin seurakunta lähti pääsiäislomalla tehdylle reissulle mukaan. Viikon matka tarjosi nuorille mahdollisuuden tutustua lähetystyöhön ja sen seurauksena osa heistä lähti myöhemmin lähetystyöhön. Kotiinpaluun yhteydessä yksi nuorista sanoi: ”Kasvoin seurakunnassa, jossa lähetystyö oli esillä, mutta en silti ollut koskaan nähnyt itseäni lähetystyöntekijänä. Tämän viikon jälkeen olen sitä mieltä, että lähetystyö on mahtavaa.” Nuori mies lähti myöhemmin OM:n työhön.

”Se sai minut ajattelemaan”, Ackie sanoo. ”Ehkä tämä on jotain, mitä meidän pitäisi jatkaa. Entä jos veisimme 16-vuotiaat nuoret, jotka ovat jo vähän kypsempiä ja ymmärtävät enemmän Jumalasta, aktioon toiseen maahan pääsiäisen aikaan jatkona TeenStreetille?”

Seuraavana vuonna seurakunta vei 16 nuorta Istanbuliin, Turkkiin. Ennen lähtöä he huomasivat, että nuoret tarvitsivat koulutusta. ”Nuorten tarvitsi valmistautua siihen, että he osaavat kertoa uskostaan, jos joku kysyy. Jos joku tulisi kertomaan heille, että haluaa tulla uskoon – mitä he tekisivät?” He suunnittelivat koulutuksen ja tapasivat nuorten kanssa muutamia kertoja harjoitellakseen ja käydäkseen läpi joitakin opetuksia. ”He tarvitsivat vähän tietoa kulttuurista ja kielestä – muutamia fraaseja, kuten ’kiitos’ ja ’hei’. Tiesimme tarvitsevamme näitä työkaluja, jotta voisimme mennä ja palvella paikan päällä.”

Aktiot kantoivat hedelmää ja seurakunta on jatkanut ryhmien lähettämistä aina pääsiäisloman aikana. Kymmenen viime vuoden aikana 24 ryhmää on palvellut ihmisiä 14 eri maassa. Tänä vuonna lähetettiin neljä ryhmää eri maihin Pohjois-Afrikassa, Lähi-idässä ja Euroopassa. Vastaanottajamaista saatujen raporttien perusteella Jumala on käyttänyt nuoria siunaamaan ihmisiä ja seurakuntia näissä paikoissa, ja heidät on toivotettu tervetulleiksi uudelleen.

Seurakunnan ohjeena ja tavoitteena aktioiden suhteen on ”mennä ja palvella ihmisiä nöyrästi tuoden Jumalalle kunniaa”. ”Se on kaiken ydin”, Ackie toteaa. ”Teimme sitten mitä tahansa – roskien keräämistä, ihmisten puolesta rukoilemista tai seinän maalaamista – ydinajatus on taustalla mielessä koko ajan. Aktiomatkoilla nuoret saavat kokea Jumalan läsnäoloa ja oppia palvelemaan toisia.”

Pääsiäisen aikaan tehdyt matkat haastavat vanhempia nuoria TeenStreetin jälkeen. ”He ovat kokeneet TS:n, saaneet varmuutta englannin puhumiseen ja ymmärtävät vähän toiseen kulttuuriin sopeutumiseen liittyviä haasteita. Se on mahtavaa!” Ackie sanoo.

Mistä sitten tietää, tekeekö oikeita asioita? ”Onko lähetysnäyn saaneita ja muutosprosessissa olevia nuoria enemmän nyt kuin aiemmin? Onko palvelevia ja toisia siunaavia nuoria enemmän kuin aiemmin? Tämä on laatutakuu”, Ackie summaa lopuksi.