Muistatko elämästäsi hetkiä, jolloin hyppäsit kohti tuntematonta? Silloin koetellaan luottamusta Jumalaan ja hänen huolenpitoonsa. Myös Jemina Malmbergia, 21, jännitti, kun hän lähti heti lukion jälkeen Operaatio Mobilisaation (OM) Logos Hope -laivalle Latinalaiseen Amerikkaan.
Muistatko elämästäsi hetkiä, jolloin hyppäsit kohti tuntematonta? Silloin koetellaan luottamusta Jumalaan ja hänen huolenpitoonsa.
Myös Jemina Malmbergia, 21, jännitti, kun hän lähti heti lukion jälkeen Operaatio Mobilisaation (OM) Logos Hope -laivalle Latinalaiseen Amerikkaan. Lopulta Jeminan kaksi vuotta kestänyt seikkailu maailman toisella puolen oli täynnä Jumalan huolenpitoa ja merkityksellisiä ihmiskohtaamisia.
TeenStreet innosti lähetyslaivalle
Logos Hopelle lähteminen ei ollut Jeminan pitkäaikainen suunnitelma. Nuorena hän kävi kuitenkin neljästi OM:n kansainvälisellä TeenStreet-nuortenleirillä, jossa kuuli pienryhmäohjaajaltaan lähetyslaivasta.
Jemina uskoo nyt jälkikäteen, että Jumala valmisti häntä TeenStreet-leirien kautta lähetystyöhön. Kynnys lähteä ei ollut enää niin suuri ulkomaisten ystävien ja matkustusinnon ansiosta, vaikka Jeminaa pelottikin mm. kielitaidon riittävyys tai mahdollinen ulkopuolisuuden tunne.
– Laivalle lähtiessäni koin, että haluan palvella Jumalaa ihan konkreettisesti ja että se oli juuri oikea askel siinä vaiheessa, Jemina kuvailee päätöstään.
Taloudellisten tukijoiden etsiminen tuntui vaikealta, mutta Jemina päätti kääntyä Jumalan puoleen ja pyytää apua. Lopulta jotkut tarjoutuivat jo matkasta kuullessaan auttamaan Jeminaa. Näin Jumalan työ kävi voimakkaasti ilmi jo lähtöprosessin aikana, kun käytännön kannalta oleellinen rahoitus ratkesi.
Intensiivisiä laivapäiviä
Vastuualueensa laivalla Jemina löysi kirjakaupasta, jossa hän kohtasi paikallisia ihmisiä viitenä päivänä viikossa. Lisäksi laivalta lähetettiin tiimejä satamaan kerran viikossa avustustyöhön tai kertomaan lähetystyöstä ja Jeesuksesta, ja Jemina pääsi jakamaan silmälaseja ja piristämään vanhainkodin asukkaita evankelioivilla esityksillä.
Laivan vierailijoille järjestettiin tilaisuuksia, joissa eri harrasteryhmät esiintyivät. Jemina esiintyi tanssiryhmänsä kanssa, ja se oli hänestä mukavaa. Jemina ehti työskennellä myös muutamia kuukausia kirjakaupan vuorovastaavana, kunnes kauppa meni koronan vuoksi kiinni. Ennen Suomeen paluutaan hän siirtyi vielä siivoustiimiin muutamaksi kuukaudeksi.
Päivien intensiivisyys yllätti. Pitkiin ja ohjelmantäyteisiin päiviin tottuminen vei aikansa. Aamupala tarjottiin seitsemästä eteenpäin, ja työpäivä päättyi päivälliseen puoli kuudelta. Iltaisin vietettiin yhteisiä rukous-, hartaus- ja ylistyshetkiä. Jemina piti siitä, miten päivä aloitettiin ja päätettiin yhteisellä rukouksella.
– Se oli tosi siistiä ja muistutti siitä, että Jeesus on läsnä ihan kaikessa, mitä me tehdään.
Muiden Jeesusta rakastavien nuorten läsnäolo sai Jeminan inspiroitumaan ja kokemaan yhteisöllisyyttä, mikä on ollut hyvä muistutus siitä, että emme ole yksin uskomme kanssa.
Todistus uskosta kiertokäynnillä
Jemina oivalsi, että Jumala tekee kaikesta merkityksellistä.
– Jumala voi käyttää ihan joka ikistä pikkujuttua minussa tai tekemisissäni hänen kunniakseen. Hän voi myös kääntää heikkouteni voitokseen, Jemina toteaa.
Heikkouden hetkillä Jumala puhui Jeminalle siitä, miten Hän antaa viisautta ja voimia. Voimme tukeutua siihen, mitä Raamatussakin sanotaan: ’’Ole rohkea ja luja, älä pelkää äläkä lannistu. Herra, sinun Jumalasi, on sinun kanssasi kaikilla teilläsi.’’ (Joos. 1:9)
Jeminan mieleen on painunut erityisesti eräs kohtaaminen paikallisten kanssa, kun hän piti heille laivalla kiertokäynnin kertoen laivasta, sen historiasta, lähetystyöstä ja aina kun mahdollista, omasta uskosta. Kävi ilmi, että ainakin yksi kolmesta vierailijasta oli muslimi. Jemina kertoi Jeesuksesta omien kokemustensa kautta ja sai lopuksi vielä rukoilla vieraiden puolesta. Rukous kosketti heitä silminnähden. Näin Jumala sai tehdä työtään Jeminan kautta.
Laivayhteisö on kuin perhe
Jemina on kiitollinen kokemuksestaan. Jumala yllätti hänet monella tapaa, ja hän sai oppia itsestään ja Jumalasta. Yhteinen tavoite, usko ja halu palvella muita yhdistivät laivan henkilökuntaa, joten laivayhteisöstä tulee kuin perhe. Jemina on edelleen aktiivisesti tekemisissä laivalta saamiensa ystävien kanssa.
Lähtöhetken pelot osoittautuivat vääriksi. Mukavuusalueen ulkopuolelta löytyi mahdollisuus kasvaa ja kokea asioita, joita Suomessa ei voi kokea.
–Jokainen voi lähteä laivalle. Jos on sydän Jumalalle ja palvelulle, niin sinne vaan!
Teksti: Petra Korpi-Tassi
Kuvat: Jeminan valokuva-albumi
Lue Jeminasta kertova artikkeli myös sivustolta Seurakuntalainen.fi.